Syöpäpäiväkirja osa 14

Hengissä edelleen armakset, hellou!  On pitänyt kirjuuttaa ja aina jäänyt, mutta joku oli käynyt kyselemässä kuulumisia niin sain ajaksi ilmoittautua.

Syöpä täytti viisi vuotta juuri että sikälis asiat on hyvällä mallilla, kun ennuste oli kolmeisen vuotta.  Edellinen postaus oli toiveikas leikkausten jälkeen, siitä on aikaa jo puolitoista vuotta.  Syksyyn asti sitä onnea riitti, olikin ihanaa olla virkeänä, kun ei ollut sytoja, mutta kyllä sieltä sitten taas putkahti metastaasi keuhkosta esiin.  Se oli vanhan arven vieressä, joten oliko uutta vai jäänyt vanhasta ei tiedetä, mutta se leikattiin tammikuussa.  Sen jälkitarkastuskuvassa olikin sitten metastaasi alavatsalla.  Sitä sädetettiin keväällä, mutta elokuun kuvassa se oli edelleen ja lisäksi oli maksassa kaksi uutta.

Kyllä siinä taas uhkasi mennä sisu kaulaan.  Onkologi tarjosi sytoja, mutta minä kinusin, että jos vielä leikattaisiin.  Noh, hän laittoi lähetteen maksakirurgille - siinä luki:koska potilas haluaa. Leikkaus tuli ja olen nyt toipilaana siitä.  Maanantaina on onkologi ja koska leikkauksesta toipuminen sujui edelleen tosi hyvin toivoisin, että se alamahan öttiäinenkin leikattaisiin vielä...

Muuten elämä on mallillaan.  Lapsilla on kaikki hyvin ja toinen lapsenlapsi syntyi viime tammikuussa, toinen pikkuinen tyttö.  Puutarha rehottaa ja viime vuonna kävi toimittajakin ja Maalla-lehdessä oli ihan kiva juttu meidän pihasta keväällä.

Reissattukin on - Lontoossa lapsia katsomassa, Espanjassa, Lontoossa, Sardiniassa, Lontoossa...😀  Ja pojan perhe oli viime kesänä toista kuukautta meillä, poikakin piti vanhempainlomaa.  Eli täyttä elämää ja edelleen suunnittelen eloa eteenpäin - kun saa tietää aikatauluja hoidoille haluaisin pyörähtää jossain välissä Lontooseen pieniä tyttöjä katsomaan, kun jouluna vasta tulevat tänne käymään.

Kesämuistoja Sardiniasta pienimmäisen ristiäisreissulta, siellä saatiin pari viikkoa aurinkoa, kotomaassahan sitä oli aika niukasti.