keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Alku ja loppu

Teematiistai perimmäisten kysymysten äärellä alku/loppu aiheenaan. Kuihtuvissa kukissakin näen kauneutta - ne edustavat hyvin alkua ja loppua. Jouluruusun pullottavissa siemenkodissa ja tulppaanin hiipuvien terälehtien välissä on uuden elämän alku...


9 kommenttia:

Nettimartta kirjoitti...

Ruma on usein kaunista!

pappilan mummo kirjoitti...

Näin se on: Toisen loppu on toisen alku.Vähän samaan tapaan kuin oliko ensin siemen vai ensin kasvi, josta siemen...oliko muna ennen kanaa vai toisinpäin?

kiirepakolainen kirjoitti...

Onpas upeat kuvat! Niin alku kuin loppukin!

Liplatus kirjoitti...

Värien energisyyttä pursuavat kauniisti niin alku, kuin loppukin!

Henrietta kirjoitti...

Kuolleet kukat on tosissaan kauniita. Alkutalvesta varsinkin kun kaikki lehdet ja siemenkodat muuttuneet värittömiksi tulee ihan erilaisia muotoja esiin ja katsoo ihan toisella lailla. Kauneus on aina katsojan silmissä, näen kuihtuneessa kauneutta:)

aimarii kirjoitti...

Kaikella on kiertonsa. Uudesta alusta kasvaa se, mikä kasvaa, joka sitten aikanaan taas kokee loppunsa.

SusuPetal kirjoitti...

Tavallaan lohduttavaa, lopussa on uuden alku.

Kissapelakuu kirjoitti...

Eri hienot kuvat!
Oma jouluhyasinttini kohtasi loppuhuipentumansa pihapakkasessa, isäntä allergisoi ja piti valita kumman toimitan pihamaalle...

Inkivääri kirjoitti...

Nettimartta, niin onkin:)

Pappilan mummo, kenpä sen sanoa osaisi8)

Kiirepakolainen, kiitos:)

Liplatus, värejä on vielä jäljellä:)

Henrietta, näin on:)

Aimarii, niinpä:)

Susupetal, jatkuvuus on lohdullista:)

Kissapelakuu, vaikea valinta8)

Amazing Counters