Kaupungeissa ei kovin usein pääse ihan joen rantaan kävelemään ja Budapestissakin aivan lähellä rantaa kulki sekä raitiovaunurata että vilkasliikenteinen autotie. Rannalla oli kuitenkin onneksi kaistale myös kävelijöille. Hiukan siellä piti olla tarkkana ja katsoa jalkoihinsa vaikka kaikkea katseltavaa oli ympärillä paljon. Otin kuvan, kun ihan siinä kapealla kaistaleella oli aukkoja, toisella puolella portaat alas veteen, mutta niitä vastapäätä vain suora pudotus kivikkoon, varmaan parikolme metriä vapaata pudotusta ja ei kaiteita...
Samalla huomasin, että väki pysähtyi katselemaan jotain reunalla olevia - roskia? Kokoelma vanhoja kenkärajoja, mitä ihmettä? Kengät olivatkin jotain ihan muuta...
Siinä oli raudasta valettuja kenkiä, miesten kenkiä, naisten kenkiä, lasten kenkiä... Kenkiin oli tuotu kukkia ja laitettu kynttilöitä palamaan. Ja läheltä löytyi selitys...
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.JPG)
aW.jpg)
13 kommenttia:
Olen Budapestissä käynyt rannoilla kävellyt, mutta kenkiä en ole nähnyt....taitavat olla ihan uutta taidetta...:)
Irmastiina, 2005 tuon plakaatin mukaan se on tehty, ei ollut silloin kun minä siellä ekan kerran:)
Kiva nähdä kuvia Budapestissa.Minunhan piti kesällä lentää Budapestin kautta Suomeen Malevilla ja tarkoitus oli samalla nähdä kaupunkiakin,kun olisi ollut siihen monta tuntia aikaa.Mutta sitten pahus meni Malev konkkaan ja menetin lipun ja Budapestiin tutustumisen...
Kiitos vinkistä! Eipä olla kenkiä nähty mutta mies kyllä tisi niiden olemassaolon. Syyskuussa tsekkaan.
Voi miten vaikuttava muistomerkki.
Yaelian, kannattaa koittaa uudelleen, kaunis kaupunki:)
Pirkko, jostain Tapanin kirkon kohdalta käveltiin rantaan ja siitä vaellettiin Margit-saarelle - tämä muistomerkki oli pikkuista ennen parlamenttitaloa, ellen ihan väärin muista. Olisi mielenkiintoista kuulla historiasta enemmän, ehkä miehesi tietää?
Saila, sitä se oli, hiljaiseksi veti.
Ehkä liikuttavin muistomerkki mistä olen ikinä kuullut. Meni ihan kylmät väreet, kengät näyttävät tosiaan siltä kuin ne olisivat jääneet omistajiltaan ainoana jäänteenä.
Kutri aivan, todella koskettava muistomerkki.
Surullinen muistomerkki, mutta pienuudessaan vaikuttava. Maailma on ollut paha ja ihmiset eivät näytä oppivan....
Hieno muistomerkki!
Hassua kun tuo kaidettomuus tässäkin ihmetyttää. Samoin Amsterdamissa vieraita opastaessani he ihmettelevät miten kanavien reunoilla ei ole kaiteita. Kyllä Suomessa heti laitettaisiin kaiteet. Eikö sinne putoa ihmiset ja polkupyörät sekä autot, he kyselevät. Eivät putoa kun katsovat mihin kulkevat ; )
Eija, totta.
Hannele, oli kyllä ihan kiva, että ei ollut kaidetta koko matkalle, mutta tuo kolo kulkureitillä oli suorastaan loukku8] Nooo, pitäisihän sitä katsoa mihin astuu, montakin kompastusta tuli, kun katselin kaikkea muuta kuin minne astua - onneksi ei pahempia nitkahdusia tullut:) Ja muistomerkki on tosiaan hieno ja pysähdyttävä!
Tosi liikuttava muistomerkki, varsinkin pikkuiset kengät... Ennen kuin luin tarkemmin, käväisi mielessä olisiko reunan yli (vahingossa/tahallaan) astuneiden muistoksi..
Kutuharju, ne pienet kengät oli jo liikaa, tuli kyyneleet. Tuolla toisen postauksen kommentissa sain tietää, että juutalaisia siinä oli ammuttu:/ Eräs oli selvinnyt kaatumalla uskottavasti veteen juuri ennen kuin luoti olisi osunut...
Lähetä kommentti