Appleblossom rosebud

Valokuvatorstain haaste on tällä kertaa: Toimi seuraavasti: etsi oman blogisi tilastoista tai vastaavista lista hakusanoista tai hakulauseista, joilla blogiisi on tultu. Valitse sinua inspiroivin sana tai lause ja ota kuva sen pohjalta. Kerro myös inspiraationa käyttämäsi hakusana(t) tai -lause(et) meille muille. 

Bloggerin tilasto vain on minulla nykyään käytössä ja sieltä löytyi haku:apple blossom pelargoni.  Tämä kaunistus kukki  ahkerasti koko viime kesän tuvan akkunalla, mutta ei selvinnyt talvesta.  Tämä täällä arpoo pitäisikö tilata uusi...

Klikkaa haastelinkkiä ja käy katsomassa muiden kuvat aiheesta:)

Budapest 2

Kaupungeissa ei kovin usein pääse ihan joen rantaan kävelemään ja Budapestissakin aivan lähellä rantaa kulki sekä raitiovaunurata että vilkasliikenteinen autotie.  Rannalla oli kuitenkin onneksi kaistale myös kävelijöille.  Hiukan siellä piti olla tarkkana ja katsoa jalkoihinsa vaikka kaikkea katseltavaa oli ympärillä paljon.  Otin kuvan, kun ihan siinä kapealla kaistaleella oli aukkoja, toisella puolella portaat alas veteen, mutta niitä vastapäätä vain suora pudotus kivikkoon, varmaan parikolme metriä vapaata pudotusta ja ei kaiteita...

 

Samalla huomasin, että väki pysähtyi katselemaan jotain reunalla olevia - roskia?  Kokoelma vanhoja kenkärajoja, mitä ihmettä?  Kengät olivatkin jotain ihan muuta...

Siinä oli raudasta valettuja kenkiä, miesten kenkiä, naisten kenkiä, lasten kenkiä...  Kenkiin oli tuotu kukkia ja laitettu kynttilöitä palamaan.  Ja läheltä löytyi selitys...

Budapest 1

Käytiin sitten tarkistamassa onko kevät mannermaalla Budapestin kohdalla pitemmällä kuin täällä pohjolassa.  Olihan se - vaikea arvioida kuinka paljon, mutta mielestäni ainakin kuukauden edellä meihin nähden - kylmä on kevät ollut sielläkin.  Ja kotoisen toukokuinen tunnelma tuli siitäkin, että kevytoppatakki ei ollut yhtään liikaa, sillä välillä kovaakin puhaltava tuuli oli hyytävän kylmä, toisaalta suojaisilla aurinkoisilla paikoilla oli ihan kesäinen lämpö. 

Suurimmassa osassa puista oli jo kevään heleänvihreät lehdet ja kukkivia puita oli paljon, luultavasti kirsikka- ja koristeomenapuita etupäässä, hevoskastanjakin kukki parhaillaan.  Puistot olivat täynnä lintujen laulua, voikukat täydessä kukassa ja osin jo hattaravaiheessa, joku poppeli(?) levitteli höytyviään kuin olisi satanut lunta.

 Näkymä Margit-sillalta saarelle

Yleiskuva kaupungista on oikein ihastuttava.  Siistiä ja kaunista, vanhoja hienoja rakennuksia ja leveitä bulevardeja - jos bulevardi on puistokatu:)  Rauhallinen, mutta samalla kuitenkin eläväinen kaupunki imaisi kulkijan mukaansa ja runsaasti löytyi pieniä ja tosi suuriakin puistoja.  Tonava halkoo kaupungin läntiseen Budaan ja itäiseen Pestiin, mutta monien siltojen ansiosta joen ylittäminen onnistuu helposti.  Netistä löytyy niin paljon tietoa kaupungista ja sen värikkäästä historiasta, että taidan jättää tarkemman kuvailun väliin - kannattaa kuitenkin tutustua siihen, jos kaupunki alkaa kiinnostaa.  Ainakin itselleni etukäteislukeminen antoi ensi käynnille kiinnostavia kiintopisteitä, joilta toiselle suunnistaa.

 Näkymä Pestin puolelle Gellert-kukkulalta

Kuviakin, paaaljon hienompia kuin omani löytyy merkittävimmistä turistikohteista, mutta niitä kuitenkin laitan, koska omat kuvat on aina omia kuvia ja niiden kautta on mukava kerrata omaa matkaansa:)  Ensimmäisenä päivänä yritettiin luoda yleiskuvaa kaupungista.

Näkymä Gellert-kukkulalta Budaan

Pari ensimmäistä päivää kävelimme ympäriinsä, mutta sitten alkoivat jo jalat olla muussina ja teki myös mieli vähän pitemmälle joen rannan läheisyydessä olevistä ns. pakollisista kuvioista.  Kylpylässä emme käyneet vaikka kaupunki on niistä kuuluisa kuumien lähteittensä ansiosta.  Jossain oli, että se on moka - sama kuin kävisi Pariisissa käymättä Eiffeltornissa, mutta olenhan tehnyt senkin8]

Kollaasi Picasalla 3

Ai niin - voit vaihdella kuvien paikkoja tuossa raahaamalla kuvia hiirellä eri kohtiin.  Kuvien alla on 'Sekoita' valikko, joka tekee sen myös, mutta omaan tahtiinsa, silloin ei voi valita.

Ja tällainen siitä sitten tuli tällä kertaa:)

Kollaasi Picasalla 2

Kollaasi Picasalla

Picasa on googlen kuva-arkistointijärjestelmä, jolla saa tehtyä monenmoisia muokkailujakin.  Helppo se on itsekin opetella, mutta aikaahan opetteluun menee ja sitä ei kellään ole liikaa.  Niinpä kokosin kuvakaappauksella sarjan kuvia, joista näkee mitä ainakin kannattaa klikkailla, kun kollaasia alkaa tehdä.  Koitin ottaa kaapata kuvia, joissa näkyy kursori - sitä seuraillen pitäisi päästä eteenpäin.  Paitsi että eihän se nyt kursoria kaappaakaan näköjään, täytyy etsiä nuolimerkki - juups, seuraa vihreää nuolta.  Mukavia muokkaushetkiä sinulle:)

Etsi vasemman laidan albumeista 'Tähdellä merkityt valokuvat' - tee sama kaikille kuville, jotka haluat mukaan kollaasiin, voit valita eri kansioista.

Jatkuu seuraavassa postauksessa.

Ne tarkenevat paljon paremmin kuin minä!

Kevään sipulikukat pinnistävät ensimmäisinä ja kylmästä piittaamatta.  Valkotäpläimikällä näyttääkin olevan turkki päällä tässä vaiheessa, ilmankos tarkenee vaikka lähellä on vielä lumiraja.

Aijaijai!

Yön aikana oli satanut lunta, siis lunta!  Millään ei nyt tätä enää jaksaisi ja rahat on vähissä ja viikolla taas jotain säätöä ettei pääse karkuun - kevät on tuntunut niiiiiin pitkältä varmaan siksi, ettei tavanomaista viikonparin breikkiä talvella etelän kevääseen ole saatu!  Nyt tekisi kauheasti mieli, kun taas torstaihin asti on ennusteltu tätä kuraleikkikeliä.  Paitsi että jos sittenkin löydettäisiin joku halpa lento jonnekin!

Krookuksiin ilmestyivät nuput jo maaliskuun puolella, mutta siihen se sitten jäikin - oli kovia yöpakkasia ja nyt taas satoi lunta niskaan - mahtavatko nuo nuppuset enää auki selvitä vaikka aurinkokin paistaisi?  Ei kevät oikeasti yhtään myöhässä ole, mutta ehkä se oli vaan se maaliskuun viimeinen lämmin viikko, joka jo lupasi liikaa...

Että tämmöinen valitus tällä kertaa, toivottavasti ei enää lisää samaa tänä keväänä tarvitse:)  Pääsiäisen jälkeen löysin Hamsterista hauskat pilkkupuput  -  muistankohan ensi pääsiäisen aikaan nostaa ne esille?  Auts, kylläpäs ne näyttävät isoilta isossa kuvassa, mutta ne on kyllä ihan pienet 7 cm hännästä nenänpäähän.

Tällaista tänään 13. ja perjantai - pic of the day, friday 13.

Sataa sataa aina vaan, mutta satakoon - lumi sulaa vauhdilla, siis ihan hurjalla vauhdilla!  Puiden oksilla on kuin helminauhoja ripustettu vesipisaroita vieri vieressä.   Eilen oli jo kymmenen astetta lämmintä, sehän on melkein kesä.  Kohta avautuvat ensimmäiset kukkaset ja sitten se on menoa:D

Että ei muuta kuin suloista viikonloppua jokaiselle sinulle:)

Tulips

VALOKUVATORSTAIN viikon haaste on  'No comments' - kukkien kauneus on todella joskus ihan mykistävää:)  Klikkaamalla linkkiä pääset kurkkaamaan, kuinka muut ovat kommentoimatta - ja haaste ei siis tarkoita, ettei saisi kommentoida vaan tarkoittaa ainoastaan sen kuvaamista kaameralla.

FU

Alkukirjainhaasteen tämän viikon kirjaimet onkin aikas haastavia - arvaatkos mitä sanaa tässä haen takaa?  Eikä sanakaan ole kyllä ihan suomenkielinen, mutta kuitenkin sitä yleisesti käytetään suomalaisessa muodossa:)  Pioni on kukka, mutta sen nimestä ei ole kyse.

Hus pois noidat ja pahat henget!

Pimenevässä kevätyössä kokon kipinäsuihkut ovat kuin ilotulitus:)

Pääsiäinen

Pääsiäinen tai siis ensimmäinen pääsiäispäivä on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.  Viime yö oli täyden kuun yö ja sen huomasi tämmöinen kuuhullu - neljältä kun herää on pitkäperjantai oikein toooooosi pitkä:D  Vaikka kaipa siihen sitten jo päikkäritkin mahtuu;)

Valokuvatorstain viikon haaste on ajankohtainen - nimittäin pääsiäinen.  Ja lupa oli laittaa usiampikin teemaan sopiva kuva ja valinnan vaikeushan siinä iski, kun on jotain ja vähän erilaista joka kammarissa8]  Klikkaamalla linkkiä pääset kurkistamaan muidenkin pääsiäisjuttuja.

PA

Alkukirjainhaaste on PA - ja sieltähän se kukkia katsellessa löytyi, nimittäin PAllerolaukka (Allium sphaerocehalon).  Kukkapallo ei ole paljon ruohosipulinkukkaa suurempi, mutta voimakkaamman värinen ja keikkuu paljon korkeamman varren päässä - keikkuu niin, että keikahtaa helposti nurinkin tuulisella säällä.   Tämä kukkii loppukesällä toisin kuin paljon suuremmat serkkunsa vaikka luulisi, että niillä isommilla veisi ennemminkin loppukesään kasvaa niin suuriksi:)  Mutta ehkä aikataulu riippuu vaikkapa pölyttäjistä?

Klikkaamalla linkkiä pääset kurkistamaan muitten PA-haastekuvia:)

HÄ!

Alkukirjainhaasteessa kysellään HÄ -sanoja.  Elokuun hämäriin on vain muutama kuukausi ja silloin se odotettu kesä on kääntynyt loppupuolelleen.  Hämärissäkin näkee, että jotain vielä kuitenkin kukkii...

Klikkaamalla linkkiä pääset kurkistamaan muiden haastekuvat:)

Tunnustuksia

Saila Saaripalstalta ja Ansa Piha ja pientareelta lähettivät mukavan tunnustuksen, kiitos siitä:)

Tunnustus sisältää kolme kysymystä - kysymystä, joihin voisi vissiin jokaiseen vastata yhden romaanin verran:): 

1. miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät
2. mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi
3. mikä on puutarhafilosofiasi
 

1. Puutarhainnostus on varmaan itänyt ihan lapsuudesta asti, mummulan köyhän torpan pihalla oli monenmoista kukkaa ja kasvia.  Muistan kuinka mummo hoivaili arvokasta joriininjuurakkoa talvien läpi kellarissa ja istutti sen sitten keväällä tuvan nurkalle, näkyvimpään paikkaan ja kyllä se sitten kukkikin läpi kesän suurin valkoisin kukin.  Ensimmäinen vuokra-asuntoni oli omakotitalon yläkerta ja sain kuin sainkin kasvimaan  laidalta pienen pläntin itselleni salaattia, persiljaa ja kehäkukkaa varten.  Puutarhat ja puistot ovat aina kiinnostaneet myös kaupungissa ja jos nyt asuisin kaupungissa harrastaisin varmaan ns. kaupunkiviljelyä - olisinpa keksinyt sen jo nuorena:)  Uudelle tasolle puutarhaintoilu nousi omakotitalon myötä - kaupunkitalossa oli vain se paha puoli, että se oli melkein kesän yksin, kun me oltiin mökillä.  Siinä kävi sitten niin, että kukat olivat aika pitkälle purkeissa ja herra Isännyys marisi:kaikkeen sitä joutuu naisten kanssa, kun kyöräämään puutarhaa peräkärryllä maan äärestä laitaan:D

Muutettiin sitten kokonaan maalle, nettikin alkoi jossain vaiheessa toimia niin, ettei enää ennättänyt virkata sivujen lataantumista odotellessa - niinpä löysin puutarhasivut, puutarhanetin ja joukon ihania ihmisiä saman harrastuksen parista.  Keskustelupalstoilla yleensä puhuttiin niin julmasti toisilleen, että puutarhakeskustelut olivat kuin keidas erämaassa  - niillä kokeneet jakoivat auliisti neuvojaan ja ihania kuviaan ja siemeniä ja taimia vaihdeltiin innokkaasti.

Eihän siitä sitten ollut pitkä matka oman blogin perustamiseen - puutarha ja käsityöt laajenivat maalaiselämään ja valokuvaukseen, talvella puutarha on lumen alla ja puutarhuri puuhaa muuta:)  Puutarhakokemuksia on mukava jakaa toisten kanssa ja toisten kuvista saa itse paljon virikkeitä ja toisaalta on mukava näyttää kuvin, mitä itse on saanut aikaiseksi.

2.  Kasvikysymys on ihan älyttömän vaikea - onko ihan pakko valita joku ylitse muiden?  Minulla ei ole erikoisuuksia eikä ihmeellisyyksiä, koska olen kovasti koittanut haalia kaikkia perinnekasveja.  Ennen en edes tykännyt ruusuista tai pioneista, en mistään suurista ja näyttävistä kasveista, ne tuntuivat jotenkin liian pompööseiltä minun makuuni.  Nooh, tulin sitten keski-ikään ja nekin alkoivat kelvata, nyt suorastaan haalin niitä(kin).  Joku sanoi, että nainen tietää tulleensa keski-ikään alkaessaan tykätä ruusuista.  Osansa lienee myös isolla tontilla ja avaralla maisemalla, johon isommatkin kukat kyllä uppoavat.  Tässä kirjoittaessa nousee mieleen parikin eri kasvia, toinen pieni ja herkkä varjohiippa (epimedium) ja toinen suuri ja komea pioni Festiva maxima.  Varjohiippa on pieni ja vaatimaton, mutta kuitenkin tosi kaunis punareunaisine sydämenmuotoisine lehtineen, jotka ovat talvenvihreitä.   

Pionin kanssa kävi niin, että ostin syksyn poistomyynnistä komean punaisen pionin.  Seuraavana kesänä osoittautui, että olinkin saanut komean valkoisen pionin, vain pieni ripaus punaista terälehtien laidoilla.  Kukka on kuitenkin kaunis, kuin samettia ja tuoksuu ihanalle.  Valkoinen on oikein hyvä väri, jota en olisi ostanut tieten ennen kuin olisin kerännyt kaikki punaiset:)

Tarhavarjohiippa - Epimedium x rubrum

Paeonia 'Festiva Maxima'
3.  Puutarhafilosofiani?  Joitakin periaatteita on kantavina voimina:itse tehden ja mahdollisimman luonnonmukaisesti, ajan kanssa ja nautiskellen - puutarha on ihana syy viettää kesä ihan pihalla nauttien auringosta ja ulkoilmasta.  Raatamista harrastetaan vain joskus kuntoilumielessä:)  Olen melkoisen suurpiirteinen ihminen, joten puutarhassakin on ajatuksena, että antaa kaikkien kukkien kukkia - tosin joitakin kukkia pidetään vähän enemmän aisoissa kuin toisia eli harrastan kyllä jossain määrin myös kitkemistä.  Kuitenkin tulee mieleen viimekesältäkin, kun kukkien yli nousi ihan kukkapenkissä timotein tähkä ja se oli mielestäni niin kaunis siinä, että annoin olla, useimmitenhan kerään niitä maljakkoonkin kukkien joukkoon.

Laitanpa joukkoon toisenkin tunnustuksen, jonka jo aikaa sitten laittoi tulemaan Tylsä Mörökölli, joka ei kyllä ole sen enempää tylsä kuin mörököllikään:D  Kiitos tunnustuksesta:)

Näitä varmaan piti jakaa myös eteenpäin?  Tervetuloa poimimaan tunnustus mukaasi jokainen sinä, joka löydät puutarhablogisi seurattavistani ja liebstereitä olette kaikki samalla listalla:)