Kiitos kaikille myötätunnostanne, hyvät ajatukset tuntuvat kantavan! Meidän Isännyys oli kuin muuri ennen sitä viimeistä tietoa, mutta sitten hänkin alkoi murtuilla. Jostain sain itse kerättyä voimavaroja siinä vaiheessa ja ilmoitin, että elä vain luulekaan pääseväsi minusta näin helpolla, en aio tähän kuolla:] Olen edelleen luottavainen ja patologin vastauksen mukaan on kyse tavanomaisesta ja yleisestä laadusta, joten siihen lienee eniten tutkittuja ja hyväksihavaittuja lääkkeitäkin.
Pennut kasvavat nopeasti ja liike ja ääni lisääntyy - kohta eivät vauvalan laidat enää pidättele pikkuisia. Edellisen pentueen jälkeen on kodinhoitohuoneen sisustus muuttunut eli lisääntynyt ja nyt on sormi suussa minne lapset seuraavaksi! Toivottavasti keksin ennen kuin valitsevat itse paikkansa:)
Oikein mukavaa viikonloppua sinulle:)