Tähän aikaan vuodesta puutarha on täynnä yllätyksiä. Mikähän tuokin mahtaa olla, joka tuossa pinnistää pintaan? Ai, olinkos minä tuonnekin laittanut niitä pääsiäsnarsissien sipuloita, niitä tetejä - kiva kun selvisivät talvesta. On ruttojuurta ja pihlaja-angervoa, joita löytyy aina uusista kohdista, mutta ei se mitään - nehän laitettiinkin sinne, missä on vapaus levittäytyä. Mutta missä ihmeessä on se tummalehtinen kurjenpolvi, mitään ei näy vaikka muut jo ovat nousseet. Nimilappukin on vielä paikallaan, ainakin melko varmasti luulen, että tuo on juuri se paikka, jonne sen istutinkin.
Pihanurmen keskeltä löytyy yksi nimilappu, syysleimu Elli. Noh, siihen nurmen keskelle en sitä ihan varmasti ole istuttanut, joten jossain muualla sen täytyy olla - tuon lapun talteen puutarhakirjan väliin:voin sitten syksyllä tarkistaa tuntemattoman leimun kohdalta, että voisiko se olla vaikka Elli. Oli niin hyvä nimi, että pakkohan se oli ostaa, voi aina käydä kurkkaamassa mitä Ellille nyt kuuluu - kun vaan nyt muistaisi missä:D
Narsissit kukkivat jo ja valkotäpläimikkä...