Syöpäpäiväkirja osa 6 - matka jota en tilannut

Helsingin reissu tuli tehtyä ja ihan hyviä uutisia sieltä.  Leikkausaijan sain ja kirurgilla oli melko lailla myönteinen kuva leikkauksesta mikälis mitään yllättävää ei ilmene.  Ja vielä oli vaihtoehtoja, että jos sittenkin olisi niin, niin voidaan tehdä näin.  Leikkaukseen on kuitenkin melkein kuukausi aikaa, 18.4. vasta.  Kysyin tietysti, että jos se nyt siellä alkaa levitä odotusaikana ja lääkäri oli sitä mieltä, että annetut sytostaatit vaikuttavat viikkoja - toivottavasti niin.  Odotan siis leikkausta innolla ja positiivisella mielellä - enimmäkseen.  Kerran päivässä kyllä pyydän miestäni lupaamaan, että paranen :]

Sairaalassa meni aikaa odotellessa ja siellä tapasin mukavan rouvan, jonka kanssa oli tosi ihana puhella.  Jos luet tätä niin terveiset sinulle - minulla oli tabletti mukana ja näytin blogiani, puutarhaihminen kun hänkin on :)

Päässä risteilee monenlaista ja pelko tahtoo nostaa päätään vaikka voin ihan hyvin -  ehkä tuo sairaalareissu sitä nosti enempi pintaan ja tasaantuu taas tässä normaaliin päiväjärjestykseen palatessa.  Aika lailla reissu väsytti, piti jo ennemmin kirjuuttaa, mutta nukuin pitkät päikkärit ja muutenkin meni päivä soffanpohjalla kutimen kanssa, ainoa aktiviteetti oli tänään aamulenkki.

Helsingissä käytiin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Tulppaanien lumossa ja muutenkin kierrettiin se tietty saman  tien ja illalla syötiin Manalassa ja käytiin kaupunginorkesterin konsertissa minulle uudessa musiikkitalossa, enhän ollut sitä nähnyt vielä kuin kuvissa.  Syssymmällä käydessä mentiin ihan eri suuntaan enkä muistanut koko haussia.

Markkoja ei tullut mukaan, joten kahvit jäi juomatta...

 Suomeenkin ovat rantautuneet nämä elävät patsaat, aika kylmä taisi tuossa olla tuulessa...

Toward the spring

Kevättä kohti, vaikka hitaanlaisesti.  Aurinko paistaa ja tiputtaa vettä räystäiltä, mutta hyytävä viima puhaltaa ja pakkasta on ihan riittävästi ilman tuultakin - niin että tänään en käy hiihtolenkillä etten vaan saa mitään flunssaa tässä vaiheessa, aamuisen sauvakävelylenkin tein kuitenkin. 

Taimet kasvavat, rairuohokin on jo itänyt ja kevättä olisi rinnassa, kun vaan saataisiin se tänne.  Huomenna mennään Helsinkiin sen verran ajoissa, että ennätetään Kaisaniemen kasvitieteelliseen Tulppaanien lumo näyttelyyn - ja muutenkin kiertelemään.  Olen käynyt monessa kasvitieteellisessä, mutta en koskaan Suomessa.  Torstaina on sitten ne tutkimukset Meilahdessa - aattelin ottaa varusteet mukaan ja ilmoittaa, että leikata saa vaikka saman tien, jos vaikka sattuis olemaan peruutusaikoja tarjolla, näin flunssa-aikaan 8]

Jo voi ihmettä, tasa-arvoinen avioliittolaki -kansalaisaloite keräsi puolessa päivässä 50 000 nimeä - puolessa vuodessahan kertyy puolet kansasta - hyvä me :)

Koissujen kanssa hiihtolenkillä järvellä...

 Minulla tämmöinen mukava pehmeä peitto aitoa turkista - ja uudet kukkabyxat;)

 

Onneksi sentään tintit tarkenevat ulkona vaikka minä en...

 

Vihdoinkin!

No nyt se on tiedossa - 21.3. pääsen ennakkotarkastukseen Helsinkiin ja siellä sitten sovitaan kai leikkausaika!  Eteenpäin ajatellen pitkä aika, mutta eihän kymmenen päivää ole mitään.  Voin kyllä ihan hyvin, kaikki sivuvaikutukset sytoista on poissa eikä sairaus muuten ilmoittele itsestään.  Keskityn siis edelleen kuntoiluun ja yritykseen pitää infektiot loitolla :)  Ja voi että minulla on vahva tunne siitä, että kaikki menee hyvin ja että pääsen tästä isolla säikähdyksellä - toisaalta on sen verran taikauskoa, että ei ihan varma uskalla olla.  Ihan kummia aatoksia välillä.

Aamulla kävin sauvakävelyllä 1h30min. hyvässä hiessä ja iltapäivällä vien mummoja tuolijumppaan ja menen samalla ystäväni kanssa kuntosalille - eipä tule turhia ajeluja kun on auto täysi.  Olisi varmaan liioittelua käydä vielä hiihtämässä vaikka aurinko ladulle houkuttaisikin?

Naistenpäivän tulppaanit on vielä voimissaan aamuauringossa...

Ihanaisille :)

Soittelin sitten sinne maksaklinikkaan ja jeeeees, lääkärit ovat päättäneet leikata, aikataulu vain on vielä auki!  Siksi odotan leikkausta innolla, vaikka se suuri onkin, että se on kaikkein varmin konsti saada sairaus kuriin :).  Nyt vaan jatkaan kuntoilua ja terveellistä elämää, että olisin sitten hyvässä leikkelykunnossa.

Kevättää

Kyllä odottavan aika on pitkä, vaikka kuinkakin koittaa tekemistä keksiä.  Helsingistä ei maksaklinikasta ole kuulunut mitään vaikka aikaa on kulunut jo kaksi viikkoa... Olen koittanut keksiä tekemistä - syön hyvin ja terveellisesti, käyn lenkillä ja kuntosalilla koettaen pitää itseni hyvässä leikkauskunnossa:)  

Ja kylveskelen siemenöitä - ensimmäiset pikkutaimet ovat pungertaneet esiin - buddleijavauvat on kyllä niin hentoisia, että saankohan ne hengissä isoiksi - ja osa pelargoneista kukkii.  Aamulla satoi kyllä vielä lisää lunta, mutta nyt paistaa aurinko♥

                              Blueperry Ripple