Valokuvatorstain haaste tänään on tekstilainaus:
Joku istui vieressä ja näytti minulle, mitä oli kaiverrettu hänen rannekellonsa taakse.
Hyvin pienin kirjaimin.
”Hän jota odotat tulee pian” siinä luki.
- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.
”Sinä sitten olet epäuskoinen ihminen”, hän sanoi ja lähti.
Mirkka Rekola: Maskuja
8 kommenttia:
Komea kello:-)
Kello raksuttaa mennyttä aikaa, ja onnea varmaan.
Rannekelloa pidetään ranteessa, seinäkelloa seinällä. Mutta missä pidetään vellikelloa? Ja miksi?
Roomalaiset numerot kellotaulussa tekevät kellosta taide-esineen. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet...
Kuvan ja ajan tunnelma on kiehtova.
Hieno oivallus. Varsinkin oma lauseesi "ajan takana on kaikenlaista". Konkreettisesti ja varmasti muistoissakin Hieno!
Kaunis kello, ja ajatus "ajan takana on kaikenlaista" on aikas hieno.
Kiireetön tunnelma...
Lähetä kommentti