Tämä blogimaailma on ihmeellinen. Olen löytänyt niin paljon lahjakkuutta ja kauneutta, sydämenlämpöä ja ystävällisyyttä, että olen ihmeissäni. Tänään löysin
murhetta... Ihan sanatonna olen - en tuntenut häntä kuin internetin kautta eli siis en tuntenut häntä, mutta silti uutinen aiheuttaa suurempaa surua kuin kenen tahansa tuntemattoman kohtalo...
4 kommenttia:
tässäkin virtualisessa maailmassa oppii tuntemaan ihmiset
Ouh :(. Kävin lukemassa puolisonsa kirjoituksen.
Ei ole pitkäkään kun luin artikkelin "virtuaalihautausmaista", hautausmaista täällä netissä mihin voi kynttilän sytyttää, joissakin saa kuvan ihan oikeasta hautakivesta ihan oikealta hautausmaalta. Samassa jutussa puututtiin näihin blogeihin ja facebooksivuihin. Ainakin facebookissa mahdollisuus jonkinlaiseen muistosivuun. Täällä lyhyt juttu.
Kyllä sitä tuttuutta vaan tuntee täällä vaikkei ole koskaan nähty...
Kyllä minuakin kosketti todella paljon ja sai miettimään asiaa, itkemäänkin. Ehkä se on samankaltaisuus joka koskettaa ja elämän hauraus.
Lähetä kommentti